TUTIT

Otsikko on isolla, sillä yllättävää kyllä vaikein hankinta on ollut tutti, joka pysyisi vauvan suussa. Ensimmäiset kolme kuukautta meni tutkiskellessa ja ostaessa harkiten erilaisia tutteja.
Aluksi ei maistunut lainkaan sairaalasta saatu silikoninen tutti. Sen jälkeen maistui Mam:in Mini Air silikonitutti, jonka terveydenhoitaja toi kotikäynnillä.Tai maistui ja maistui. Pysyi sen 30 sekunttia, että sai osan vaatteista päälle.

Siinä on se loistavuus, että se meni kumminpäin tahansa suuhun ja siihen löytyi kauniita tuttinauhoja. Siinä vaiheessa kun minä aloin enemmän olemaan huvitutti, kun kaupasta ostettu kappale, tutkin taas tarjontaa. Mietein miksi tutti ei kelpaa, makustelin asiaa suussani ja tulin siihen lopputulemaan, etten itsekään haluaisi pitää mitää silikonista kauaa aikaa suussani. Ja koska olin jo aiemmin ostanut luonnonkumisen Sophie kirahvin niin uskalsin siirtyä luonnonkumitutteihin. Otin aluksi aivan perinteisen Nuk:in luonnonkumitutin ja siitä tuli heti hitti ja en itse ollut enää huvituttina.

Karsastan edelleen vähän luonnonkumitutteja, sillä niitä ei voi pestä saippualla. Keitän ne välillä 5 minuuttia kuumassa kiehuvassa vedessä. Luonnonkumitutit menevät myös helpommin rikki, mutta meillä ei onneksi niin ole käynyt.